Tuesday, March 29, 2005

Hox hoax!

Bonsaikissakirje kolahti sähköpostiini, jälleen kerran.
Huijausta, hyvät ihmiset, huijausta.
Suosittelen kriittisyyttä netissä surffailuun. Katsokaa sitä sivua enemmän kuin sen yhden kuvan verran jossa kissa on lintattu lasia vasten.

Bill Gates ei anna ihmisille ilmaista rahaa. Nokia ei jaa ilmaisia kännyköitä. Carlsberg ei jaa ilmaista olutta. Summa summarum, jos viestissä puhutaan jostain ilmaisesta ja kehoitetaan lähettämään niin-ja-niin-monelle, se on mitä todennäköisimmin huijausta.

Jokaiseen virusvaroitukseenkaan ei kannata uskoa. Jos viestissä pyydetään poistamaan jotain, mutta ei ole minkäänlaista linkkiä virustorjuntapäivitykseen, epäile.
Esimerkiksi täällä on listattu yleisimpiä huijausviestejä.

Kaiken maailman tantra-onnen-hölpön-pölpön-viesteistä en viitsi edes aloittaa.
Mutta miettikää nyt perkele ennenkö lähetätte kaikenlaista sontaa kymmenelle tuttavallenne.

Friday, March 25, 2005

Misogyynin auttava puhelin

-Leena
-No moi! Tässä on kuule misogyyni ja auttava puhelin!
-Anteeksi kuinka?
-Siis misogyyni ja auttava puhelin!
-Päivää...
-Oon kuule ihan auttamisen asialla nyt tosiaan liikenteessä. Mikäköhän mahtaa olla siviilisäätysi?
-No avoliitossahan minä
-Jaa, jaa, ettei ole vielä mies langennut ansaan? On se hyvä että tässä maailmassa vielä joku tajuaa laittaa naisille vastaan.
-Itse asiassa häät on kyllä tulossa
-Ahaa! Aiot sitten kastroida yhden miesparan tästä maailmasta, houkutella naimisiin seksilupauksilla ja viedä rahat, hankkia elättäjän, viettää elämäsi laiskotellen ja pakottaa miehen elämään ilman seksiä!
-Kuka helvetti siellä oikein soittaa?
-Aijai, tais osua arkaan paikkaan! Täällä soittaa misogyyni, kaikkien alistettujen miesten sankari!
-No mielestäni elän ihan tasa-arvoisessa parisuhteessa, kiitos vaan...
-Se on kuule sillä tavalla että ainoa tasa-arvoinen parisuhde toteutuu miehen ja geishan välillä. Tuollaisten rumien naisten kuin sinä ei pitäisi päästä edes kotoa mihinkään.
-Tunnenko minä sinut? Ei sillä että asia sinulle kuuluisi, mutta olen valokuvamalli muiden töideni ohessa.
-Aivan, aivan! Niin sitä ulkonäöllä houkuttelee tuollainen tyhmä tyhjäpää miehen naimisiin! Ja muissa töissä on reittä pitkin edetty, kyllä minä tiedän miten tämä maailma toimii. Tee kuule nyt miehellesi palvelus ja peru ne häät.
-Taidan tehdä itselleni palveluksen ja lopettaa tämän puhelun.

Voi voi sentään. Otetaanpas seuraava puhelu.
-Miettinen
-Misogyyni ja auttava puhelin tässä terve!
--rve...
-Saisinkos tähän puhelun alkuun tiedustella siviilisäätyänne?
-No, tuota, elän rekisteröidyssä parisuhteessa
-A-ha! Että lepakkoluolassa asutaan! Pärjäätte ilman miehiä vai?
-No joo, niinkin voisi sanoa.
-Se on kuule just tuollaiset ihmiset mikä tässä yhteiskunnassa on vikana. Ajetaan miehet ahtaalle, viedään niiltä valta!
-Ei mulla ole mitään miehiä vastaan. Tää keskustelu taitaa olla aika hedelmätön.
-Vai ei ole mitään miehiä vastaan! No miksi ei sitten kunnon suomalainen mies kelpaa kumppaniksi, mitäh?
-Kiitoksia ja hei...

Taakkani on raskas kantaa, mutta olen tämän velkaa miehille.
-Mielola
-Misogyyni täällä soittelee, pimpelipom!
-Niin mikä?
-Misogyyyyni. Pitääkö sulle tavata, tyhmä lehmä?
-Onko tämä joku vitsi?
-Kaukana vitsistä! Totisinta totta, uusinta uutta, niin kuin Gillette, parasta miehelle! Onkohan siellä puhelimessa eronnut, karannut vai se kolmas?
-Eronnut, mutta mitä ih-
-Mikäköhän mahtoi olla eron syy?
-Tällaiseen ratkaisuun nyt päädyin, ihan itseni ja lasten takia.
-Että jätit sitten lapset miehelle, niinkö? Tyypillistä, niin tyypillistä, nainen on kyvytön kantamaan vastuuta!
-Ei kun kyllä lapset asuvat minun luonani.
-Vai niin, miksikäs mies ei kelpaa huoltajaksi häh? Mies on kuule usein paljon parempi vanhempi kuin äiti.
-No tässä tapauksessa meillä on kuitenkin yhteishuoltajuus.
-No kato tää on just tätä! Mikä pakko niitä lapsia on mennä tekemään, houkutella mies elinikäiseen velkavankeuteen? Sitten muututaan naisesta äidiksi, eihän mies nyt sellaista halua!
-No kyllä lapset ovat ihan molempien vanhempien luona, olosuhteiden pakosta vain... Miksi ihmeessä minä edes kerron tätä, enhän minä edes tiedä kuka siellä on!
-Tyypillistä, tyypillistä! Ei lapsia hoitava pehmomies ole kelvannut, vaikka niin on sellaista ensin haluttu!
-En minä kyllä- ei mutta nyt lopetan tämän puhelun.

Ehkäpä tämä riittää tältä päivältä. Huomenna uusi päivä, uudet haasteet, pystypäin naisten sortoa vastaan!

Sunday, March 20, 2005

Miksvarte?

Miksi, oi miksi?

Miksi tämä päivä on niin tylsä?
Miksi pankkitilin saldo näyttää liian vähän?
Miksi blogini kärsii blokista?
Miksi hurraavat kansanjoukot eivät saavu imartelemaan kirjoitustaitoani ja viiltävää älyäni?
Miksi kaikki mukavat palstat häviävät kuin tuhka tuuleen?
Miksi kukaan "yhteyshenkilöistäni ei ole online-tilassa"?
Miksi on niin vaikea olla olematta epämiellyttävä idiooteille?
Miksi on niin ristuksen tylsää ja mitäänsanomatonta?

Uhh. Lähden hakemaan marttyyrinviitan kaapista ja naulaan käteni otsaan.

Tuesday, March 08, 2005

Toinen päivä

Suomen Fab5 on valittu.
Ajatella kun 47-vuotias Esko Kärsämäeltä ilmoitetaan ohjelmaan. Eskolla ei ole pysynyt oikein huusholli hanskassa äidin kuoleman jälkeen.

Matkalla Kärsämäelle hämmästellään viehättäviä maalaismaisemia. Perillä todetaan työsarkaa todellakin näiltä tiluksilta löytyvän. Päästään sisään pirttiin, esittäydytään. Sisustajan silmään osuu ihana puulattia, miten tyylikkään näköiseksi sen saakaan! Mutta verhot, verhot täytyy vaihtaa.

Esko on ällistynyt. "Ketäs helevettejä te oikeen ootta?"
"Me ollaan kato viis homoa jotka laittaa heteromiesten elämän järjestykseen! Unohtakaa naisen kosketus, heteromiehen elämä vaatii homotatsia!"
Esko ei juuri juttele, mitä nyt suupielestä karkaa kirosana. Käsi ei kuitenkaan jää toimettomaksi, vaan tarttuu pöydän kanteen iskettyyn puukkoon.

Hetken päästä Esko ottaa siivun taskulämpimästä kossusta, ja pyyhkäisee vereen sotkeentunutta puukkoa verhonkulmaan. "Vielä homoja...saatana..." ähkäisee Esko.

Mutta aion taatusti katsoa joka jakson. Ulkomainen versio on kerrassaan mainio, ja kotimaisesta saa varmasti vielä enemmän riemua irti.

Kaksi minuuttia aikaa lähettää tämä että päivä olisi vielä toinen. *klik*

Sunday, March 06, 2005

Tabula rasa

Oih mikä klishee.

Formulakausi on sitten lähtenyt käyntiin. Uudet sääntömuutokset tuntuisivat tuovan hieman jännitystä peliin, mutta saadaksemme formuloista vieläkin jännittävämmän urheilun, voimme lisätä mukaan öljyn ja miinat. Jokaiselle kuskille viisi miinaa mukaan, joita voi sitten kylvää sopivassa mutkassa radalle. Tai öljyä, öljy on hyvä, niinkuin jokainen autopeliä pelannut tietää.

Joku duudsoni halusi viime yönä majoittua rappukäytävääni. Homma näytti toivottomalta jo alkuun, kohteena olevan asunnon sijainti horisontaalisesti oli selvä (keskimmäinen ovi) mutta vertikaalinen sijainti hakusessa. Niinpä minun(kin) ovikelloni pian soi. Mitään asiaa kaverilla ei ollut, paitsi käheällä äänellä sanottu "sori".

Menee hetki, ovikello soi uudestaan. Eikä vieläkään mitään asiaa ole. Kysyn onko jotain hukassa, joku hätänä, voinko auttaa? Asia ei kuulemma ole niin yksinkertainen, joten toivotan kulkijan suorin sanankääntein käyttämään aikansa johonkin kehittävämpään kuin ovikellojen soitteluun keskellä yötä.
Portaista löytyy onneksi hyvä nukkumapaikka. Siinä se tursotti kun tulin yölliseltä koirankusetusreissulta. Keskustelimme hetken aiheesta "rappukäytävä - tie ihmisten kotiin vai kätevä hotellin korvike?".

Formuloiden äärestä heräsin kuola suupielestä valuen, niin kuin asiaan kuuluu. Kello 06.47.
Kömmin sänkyyn nukkumaan, ja mikä kuuluukaan?
*ring ring*

"Au" kuului oven takaa. Avausliike saattoi olla hieman nopeahko, johtuen joko huonosta tasapainosta tai kasvavasta raivosta.
Kuka menee ovikelloa soitettuaan väijyyn oven taakse niin että saa sen päähänsä? We have a winner!

"sori. sori. sori" Mikä helkkari tätä tyyppiä vaivaa? Koska intoni paneutua sosiologiaan on ajankohdasta johtuen hieman heikko, soitan paikalle ammattiapua.
Nuokun ikkunan ääressä, ajatuksenani olla nukkumatta ennenkö oikeus on voittanut taas, silmä silmästä ja rauha on maas.
En kuitenkaan ollut tarpeeksi sitkeä, mutta ovikello ei enää soinut.