Miksi ne sillai?

On se kumma.
Kun asettaudut johonkin ns. noutopöydän ääreen, niin paikalle osuu ihan varmasti naiseläjä, sellainen noin +40-iältään, joka ei voi olla sanomatta jotain seuraavista fraaseista:

"On se niiiiin ihanaa kun pääsee kerrankin valmiiseen pöytään!"
"On se yhtä juhlaa kun saa jonkun toisen laittamaa ruokaa!"
"Voi että se sitten maistuukin hyvältä kunhan vaan on jonkun toisen laittamaa ruokaa!"

Täytyy kyllä myöntää, etten ole suurperheen äiti joka olisi nyykertynyt taakkansa alle, mutta emmä vaan silti käsitä! Tiedoksi teille:
- einestä saa kaupasta. On vaikeaa kuin 1-2-3 sen laitto ja syönti. Epäterveellistä se on kyllä, enkä missään nimessä sitä suosittele, mutta kannattaa se enemmän kuin naulat läpi ranteen läpi nilkan.

- valmiiseen pöytään pääsee ihan kohtuullisella kustannuksella tai jopa ilmaiseksi, hakeutumalla
a) lounaalle
b) kylään
c) jakamalla kotitöitä

En taida olla Jaakko Kolmosen reinkarnaatio, mutta silti tykkään omista keitoksistani ihan poskettomasti. Jos te ette, niin ostakaa mausteita tai keittokirja.

Rakkaudella Hynyselle

Jouni Hynynen loihe lausumaan vastikään ilmestyneessä Myö Ämmät-lehdessä lasten kasvatuksesta.

(Tiedän kyllä, että tällaisen jutun yhteydessä pitäisi laittaa suora sitaatti, lehden ilmestymispäivä, sosiaaliturvatunnus, gps-koordinaatit ja arvioitu esiintymistiheys mutta kun ei mulla niitä ole niin muistin varassa mennään.)

Jotensakin niin se meni, että Jounilla on tavoitteena -ilmeisesti jopa oman elämänsä ainoana tavoitteena- kasvattaa lapsestaan "parempi ihminen ku mie itte oon". Ja jos jokainen tekisi näin niin Hynysen mielestä maailma olisi "pikkasen parempi paikka".

Kuule Jones. Tilanne taitaa tosiaankin olla sellainen, ettet ole maailman ainoa tai ensimmäinen vanhempi jolle lapset eivät riitä sellaisina kuin sattuvat olemaan. Saati sellaisina että olisivat yhtä hyviä, tai huonoja, kuin vanhempansa.

Ei tarvitse etsiä sen kauempaa kuin jonkin junnuliigan, Michael Aaron pianokoulu 1:n tai koulutodistuksen liepeiltä niin jo löydät vanhemman jolle ei riittänyt. Oma menestys aikanaan oli mitä oli ja peli niiltä osin menetetty, mutta ah niissä pienissä pilteissä voi kaiken korjata.
Eikä maailma ole siitä tainnut sen paremmaksi paikaksi muuttua.