It's Miller time!

Sin City!
Olin hieman epäilevä tätä rainaa kohtaan. Mainosten perusteella vaikutti "pimeältä" elokuvalta, siis sellaiselta missä tekisi mieli kaivaa taskulamppu ja tuijotella sen kanssa raina läpi. Että näkisi mitä siellä tapahtuu. Mutta toimii, sarjakuvamaisuus. Eikä haittaa vaikka nauraa juuri niissä väärissä kohdissa.

Williksen Bruce ja Rourken äiteen vesa on sitä vaille kovaa miestä ettei edes oksainen puu. Ampukaa, räjäyttäkää, ajakaa autolla päälle niin pojat eikun porskuttaa. Kuulostaa b-luokan toimintapätkältä mutta ei. Ironisempaa, tyylikkäämpää, parempaa. Hienoja autoja, helvetin rumia miehiä ja kauniita naisia.

Pientä miinusta siitä että naiset ovat niin kuin leffoissa usein: hommataan itsensä pulaan, mutta pois kiipelistä päästään vasta kun äijät kertoo että nyt teherähän tällä tavalla. Mutta näytti se vaan hyvältä, tämä leffa.

Paheet

Nuo ilahduttavat ja inhimilliset.
Liian täydelliseltä vaikuttavat ihmiset ovat pelottavia. Yleensä vieläpä jollain tavalla uskomattoman kieroutuneita.
Eläköön paheet!

Alkoholi esimerkiksi. On jostain syystä syntiä sanoa että viinan juominen rentouttaa. Joskus sitä nyt vaan on mukava tintata pari päivää putkeen. Ei huolta huomisesta, joka onkin sitten sitä vaille ankea että olisi sietänyt huolehtia.
Mutta miksi sitä viinaa sitten saisi sanoa juovansa? Maun takia? Onhan se hyvääkin, tai jos ei ole niin kannattaisi juoda jotain muuta.

Mutta on hyväksyttävämpää sanoa rentoutuvansa urheilemalla, lukemalla tai vaikka pannulappuja virkkaamalla. Toki sitä harrastamalla rentoutuukin. Mutta jos myös viinalla, tupakalla ja shoppailulla niin miksi ei? Mutta eihän se ole ollenkaan evankelisluterilaisen kidutuskaavan mukaista. Kärsi niin kruunusi kiiltää. Yhh.

Taidanpa juoda yhden oluen.

Loppuun päivän linkkivinkki:

http://everyhit.com/dates/

Syntymäpäivänäni
The Number 1 single was:
David Bowie - "Ashes To Ashes"

The Number 1 album was:
Roxy Music - "Flesh And Blood"

Mikä lie tuokin Roxy Music.

Kuuma

Kuuma, aivoja sulattavan kuuma.
Ilma ei liiku. Töissä halailin vesipulloa ja ajattelin kummia. Housut liimaantuivat hetkenkin istumisen jälkeen ihoon kuin elmukelmu juustoon. Kotimatkalla heitin kengät pois, ja tallustelin paljain jaloin. Asvalttikin oli kuumaa, mutta silti kävelykelpoista. Autossa se vasta kuuma olikin.
Eikä tässä lähistöllä ole sellaista lätäkköä missä minä haluaisin uida, tai missä sekä haluaisin uida että voisin viedä vielä koirankin sinne.

Jääpaloja. Paljon jääpaloja. Ja kananmunanpaistoa auton konepellillä.

Muuten taas elämä näyttää kummia puoliaan. Mihis sitä hiihtäis?