On se kumma.
Kun asettaudut johonkin ns. noutopöydän ääreen, niin paikalle osuu ihan varmasti naiseläjä, sellainen noin +40-iältään, joka ei voi olla sanomatta jotain seuraavista fraaseista:
"On se niiiiin ihanaa kun pääsee kerrankin valmiiseen pöytään!"
"On se yhtä juhlaa kun saa jonkun toisen laittamaa ruokaa!"
"Voi että se sitten maistuukin hyvältä kunhan vaan on jonkun toisen laittamaa ruokaa!"
Täytyy kyllä myöntää, etten ole suurperheen äiti joka olisi nyykertynyt taakkansa alle, mutta emmä vaan silti käsitä! Tiedoksi teille:
- einestä saa kaupasta. On vaikeaa kuin 1-2-3 sen laitto ja syönti. Epäterveellistä se on kyllä, enkä missään nimessä sitä suosittele, mutta kannattaa se enemmän kuin naulat läpi ranteen läpi nilkan.
- valmiiseen pöytään pääsee ihan kohtuullisella kustannuksella tai jopa ilmaiseksi, hakeutumalla
a) lounaalle
b) kylään
c) jakamalla kotitöitä
En taida olla Jaakko Kolmosen reinkarnaatio, mutta silti tykkään omista keitoksistani ihan poskettomasti. Jos te ette, niin ostakaa mausteita tai keittokirja.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment