Halusin

Kaksi vuotta sitten kirjoitin listaa siitä mitä tarvitsen. Katotaas miten ämmän kävi.

Mä haluan

ja tarvitsen:

-television, ja sen lisäksi uuden tv-tason
Televisio on. Digiboksia ei, mutta mulla onkin suunnitelma. Tv-taso on se sama vanha. En vieläkään raaskinut hankkiutua vanhasta eroon.

-auton
Onhan mulla. Tahdon uuden.

-kahvinkeittimen, vanha on jo vanha ja tippalukko ei toimi koskaan. Pari pisaraa jää aina vaanimaan ovelana että otan kannun pois.
Samalla mennään. Puolustuksekseni täytyy sanoa että ruokakuntaani kuului henkilö joka omisti paremman. Nyt kaivoin varastosta tuon vanhan.


-pesukoneen. Ei lähde tuolla vaatteet puhtaaksi.
Sama kuin edellinen. Tosin vanhaa pesukonetta ei enää ole. Nyt on uusi vanha kone, jossa vesi oikeasti kiehuu kun pesee 90 asteessa. Höyry pesuhuoneessa on vaikuttava näky. Pakko tulla puhdasta.

-puhtaita mattoja
Sain. Ostin, en pessyt.

-uuden kännykän. Akku tyhjenee valon nopeudella, ja lataus on muka puolessa tunnissa valmis.
Tämäkin mulla on! Jopa kaksi. Toinen ei ole oma, vaan työn.

-ompelukoneen. Tai nöyrän ja ilmaisen ompelijan.
Kumpaakaan ei ole. Mutta kaupassa ja ompelimossa tekevät sellaista jos rahalla maksaa.

-uuden kirjahyllyn. Ei mahdu enää kirjat tuohon vanhaan.
Vanhasta hankkiuduin eroon pari viikkoa sitten. Ei ne mahdu tuohon uuteenkaan, mutta se oli halpa. (Näin sitä muuttuu oman isänsä kaltaiseksi, mitä sitä muulla väliä kun halvalla saa ja joskus sitten viiskymppisenä parempaa joo, mitä sitä värejä valkkaamaan, pääasia että on halpaa ja täyttää tehtävänsä! Ei mua tuo kirjahylly ahdista mutta se ajatus, se ajatus!)

-uuden tietokoneen. Tehokkaamman, paremman ja enemmän muistia omaavan.
On! Muistiakin ostin lisää. Mutta tää on "tällanen peruspaketti" niinkuin takuuhuollossa tuhahtivat. Siat. Silti tehokkaampi ja parempi, eli tavoite täytetty.

Summa summarum, toiveeni ovat toteutuneet 70 %:n tarkkuudella. Aika hyvin! Ei yhtä hyvin kuin 80 % minkä erheellisesti laskin kun ajattelin että ompelutoive on kuitenkin toteutunut, mutta eihän se ole.