Soitin eilen sen-kalevalan-värkin-mukaan-nimettyyn pankkiin ja muiden asioiden hoitamisen lomassa kysyin että miksi minulta on veloitettu kaksi kertaa palvelumaksu, joista toinen on vielä nimetty "palvelumaksu helmi".
Pankin täti: Niin siis kato kun me ei velotettu ollenkaan palvelumaksuja helmi-maaliskuussa. Ihan tän jutun, tiäksä, tän mistä on ollu paljon puhetta, nii sen takia.
Minä: Öö, siis, ette veloittaneet silloin mutta veloitatte nyt?
P: Nii, nii justiinsa.
M: No mikäs järki siinä on?
P: No en osaa sanoa kyllä.
M: Näenkö mä täältä tilitapahtumat helmikuulta asti?
P: Ei, et valitettavasti näe, mutta minä voin kyllä ne täältä katsoa. Ja tiliote voidaan tietysti lähettää.
M: No onko tästä ilmoitettu asiakkaille, että palvelumaksuja ei mennyt silloin ja nyt menee kahdesti?
P: Ei, ei varmaankaan ole.
Nyt on siis huhtikuu. Tässä kuussa maksan helmi- maalis- ja huhtikuun palvelumaksut. Ihan näsäkkä summa niistä kertyy, 10 euroa ja 20 senttiä. Ensi kuussa maksan palvelumaksut normaalisti, eli yhteissumma kipuaa 13 euroon ja 60 senttiin. Se on aika paljon pankista kahdessa kuukaudessa.
Mutta saanhan kesällä kädenojennuksen! Neljän kuukauden palvelumaksut ilmaiseksi. Laskekaapa matematiikantaitoiset, että paljonko on neljä kertaa 3,40.
Karpolla on asiaa-hengessä olen ihan varma että menivät ne palvelumaksut silloinkin. Miksi eivät olisi menneet? Olisi pitänyt pysyä paperitiliotteen tilaajana.
Sammossa ärsyttää se, että siihen ei voi enää luottaa. Pankkiin täytyy voida luottaa sen verran, ettei jokaista penniä tarvitse kytätä että onko sen nyt pankki sieltä vienyt. Koska jos tarvitsee, voi yhtä hyvin jemmata rahansa patjan alle ja kytätä perheenjäseniä ja naapureita silmä kovana. Tällä järjestelyllä vähentää kytättävien määrän sormet+varpaat-tasolle eikä mukaan tarvitse sotkea edes tekniikkaa.
Miksi ihmeessä maksaisin toimimattomista pankkipalveluista? Tässä viimeisimmät:
-visan saldo ei näy nettipankista, vaan näyttää iloisesti nollaa vaikka siellä laskua olisikin
-maksujen arkistointitunnukset eivät täsmää, joten siinähän ihmettelet kuitti kädessä että summa täsmää, paikka täsmää mutta arkistointitunnus on jotain ihan muuta.
Täten ilmoitan että voin tehdä nämä samat palvelut ilmaiseksi. Tuokaa rahanne minulle, perseilen niiden kanssa mielikuvituksellisilla tavoilla. Jos valitatte, vetoan siihen että teen sen sentään ilmaiseksi.
(täytyy mainita että minua palvellut asiakaspalvelija oli erittäin ystävällinen vaikka dialogi onkin todenmukainen)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
4 comments:
Sampon asiakkaat elävät jännittäviä aikoja. Minulta ei mene mitään palvelumaksuja (ainakaan tiliotteet mukaan, se tosin on helmikuulta), mutta tuo tili onkin lähinnä vain olemassa ja sinne kertyy rahaa aina silloin tällöin (mummo laittaa sinne joskus jouluna ja synttärinäni rahaa, mutta annan niiden vain maata siellä hätätapauksia varten).
Huomaisen helpotuksesta, ettei tuo tili ole se aktiivitili. Melkein voisi senkin tyhjentää ja siirtää hillot muualle.
Elegia, lie niillä säästötili on ilmainen. Eli tili jossa on maksimissaan kaksi ottoa kuukaudessa.
Sattuipa sopivasti että eilen tipahti postiluukusta Sampopankin anteeksipyyntö. "Pahoittelemme ettemme ole palvelleet teitä yhtä hyvin kuin mielestämme (lue: kuluttajaviraston mielestä) pitäisi.
Varmaankin on säästötili, kun eivät kerran veloita. Sain muuten samaisen siirappisen anteeksipyyntökirjeen myös, alkoi sanoilla "Haluamme pyytää reilusti anteeksi..."
Nii-in!
"Haluamme pyytää reilusti anteeksi, koska selityksemme siitä miten vika on asiakkaissa, asiakkaiden laitteissa, fuusiossa, kuun asennossa, feng shuissa, sekä El Niño-ilmiössä, eivät ole menneet läpi. Sori. Ens kerralla paremmin!"
Post a Comment