Istun jätesäkkien keskellä.
Ns. arvotavarat on pakattu. Piti miettiä mikä on todella tärkeää ja minkä haluaa ehdottomasti säilyttää. Loput varastoidaan ilman huolta huomisesta.
Auto startannee viimeistään puolenpäivän aikaan.
Irtolaisuus ei ole enää laissa kiellettyä, ja aion ottaa siitä kaiken irti.
Katsotaan mitä huominen tuo, vieläkö tämä kaupunki on kotini.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Hai, lähit sit tulemaa meilepäi? Toivottavast, kyl tääl ainakii yhen kesän viihtyy irtolaisen. Kutostietä kulkeissaa voip vaik laulaa: "Reippaina käyvvään rekkain alle, kun se tuntuup nii mukavalle..." Nää ko on niitä karjalaisii laulumaita.
Akka, en vielä.
Käyn vähän keräämässä vauhtia.
Paikka ei ehkä ole mieluisin, mutta ainakin mielenkiintoinen.
Post a Comment