Olen ekokatastrofi, ladattu ase, valtion vihollinen, ärsyttävä, helposti syttyvä, räjähdysaltis ja ympäristölleni vaarallinen.
Liikaa, liian vähän, enemmän, vähemmän, olisit, tekisit, pystyisit, voisit.
Huostaanottakaa, tuomitkaa oikeustoimikelvottomaksi, viekää pehmeään huoneeseen jossa ei ole nurkkia.
Antakaa lääkitystä, armoa, sääliä, ymmärrystä, pään silittelyä ja selkään taputtelua.
Muistakaa iltarukouksessa, kirjoittakaa puolestani joulupukille ja tuokaa minulle alkon kanta-asiakaskortti.
Olispa litra bensaa, tulitikut ja vähemmän vastuuntuntoa.
Mutta älkää huoliko. En mä oikeasti ole rikki.
Sunday, June 17, 2007
Monday, May 21, 2007
Däng däng!
Jos on kiire, niin saattaa joskus käydä niin että jumalainen väliintulo huolehtii kiireen vähenemisestä.
Polvella on tietty liikerata jota ei pidä rikkoman. Jos rikkoo, kuuluu riks-raks-poks.
Nyt sitten käveleskellään hitaasti ja harkitusti. Ettei vaan sattusi mitään.
Polvella on tietty liikerata jota ei pidä rikkoman. Jos rikkoo, kuuluu riks-raks-poks.
Nyt sitten käveleskellään hitaasti ja harkitusti. Ettei vaan sattusi mitään.
Sunday, May 13, 2007
Thursday, April 19, 2007
Mikrokosmos
Valokuvatorstain aiheena on mikrokosmos.
Kamera ei suostu yhteistyöhön ja on ihan hirvittävä nälkä joten pitäkää kosmoksenne.
(Miksi ihmeessä se jää polttamaan tuota "one moment"-valoa mutta ei piru vieköön yhdisty, häh? Paskan möivät.)
Kamera ei suostu yhteistyöhön ja on ihan hirvittävä nälkä joten pitäkää kosmoksenne.
(Miksi ihmeessä se jää polttamaan tuota "one moment"-valoa mutta ei piru vieköön yhdisty, häh? Paskan möivät.)
Wednesday, April 11, 2007
Nimeni on Dingo
Aloitin suuren vaalennusprojektin. Kohteina hiukset ja housut.
Joskus kauan aikaa sitten roiskaisin siivotessa Domestosta päälleni. Mustat housut eivät siitä oikein tykänneet; housuihin tuli komeat valkoiset läiskät. Ajattelin että menevät kotihousuina ihan hyvin pienestä värivirheestä huolimatta. Sitten sain kuningasidean ja paikkasin värivirheen mustalla tussilla.
Tussin jälki ei kuitenkaan kestänyt lähempää tarkastelua. Housut näyttivät tahraisilta.
Post-pääsiäisinnossa ostin domestosta ja ajattelin vaalentaa koko housut. Vahva kloori-vesisekoitus ämpäriin ja housut perään. Siellä saivat olla jokusen tunnin, välillä tökin niitä vanhalla samppoopullolla kuin paraskin pyykkimuija.
Tulos oli ihan hyvä. Housuista tuli tummanruskeat. Mutta miten kävi tussilla värjätyn osan? Pystyykö puhdistusaineiden kuningas permanent-tussiin?
Voin kertoa, rakkaat lukijani että ei pysty. Tussi on ja pysyy. Kostoksi taidan viskata rievun roskakoriin. Oppiipahan!
Kloorinhajussa aloitin toisenkin vaalennusprojektin.
Olin varustautunut värinpoistoaineella ja vaaleaakin vaaleammalla vaalennusaineella.
Värinpoisto päähän. Tulos oli juurikin niin järkyttävä kuin voi kuvitella, kuten jokainen värinpoiston tehnyt tietää. Konkarina en tästä kuitenkaan hätääntynyt, vaan sekoittelin vaalennusaineen ja sivelin hiuksiini.
Vaikutus ei ollut ihan toivottu. Sivut ja juuret olivat ihan sitä haluttua sävyä, mutta päälaella keinui oranssin värinen heltta. Hyvää pääsiäistä!
Tässä vaiheessa annoin auringon laskeutua värjäysprojektini ylle ja menin nukkumaan.
Aamulla sekoittelin loputkin värinpoistoaineesta. Tulos oli hiukkasen parempi, tuska uskomaton. Päänahka kirvellen ja surkeasti uikuttaen istuin odottelemaan vaikutusajan loppumista.
Käyttöohjeessa uhkaillaan että jos tunnet minkäänlaisia kiristäviä, puristavia, kirveleviä tai punoittavia oireita, keskeytä värjääminen oitis ja ota yhteyttä lääkäriin ennen seuraavaa värjäyskertaa. Tein niin kuin jokainen itseään ja kauneudenhoitoprojektiaan kunnioittava nainen tekisi ja viittasin ohjeelle kinttaalla.
Vesi silmistä valuen hieroin vaalennusaineen päähäni. Lisäsin vaikutusaikaa roimasti, niinhän ne kampaajallakin tekevät. Foliota ei valitettavasti taloudesta löydy, joten en voinut askarrella siitä hienoa hattua itselleni. Harkitsin elmukelmua, mutta luovuin ajatuksesta kun kuvittelin vetyperoksidin ja muovikelmun yhteisvaikutuksia.
Tulos ei siitä paljoa parantunut. Näytän Neumannin ja Olli Lindholmin ristisiitokselta.
Minkäköhän tässä ottaisi seuraavaksi projektiksi?
Joskus kauan aikaa sitten roiskaisin siivotessa Domestosta päälleni. Mustat housut eivät siitä oikein tykänneet; housuihin tuli komeat valkoiset läiskät. Ajattelin että menevät kotihousuina ihan hyvin pienestä värivirheestä huolimatta. Sitten sain kuningasidean ja paikkasin värivirheen mustalla tussilla.
Tussin jälki ei kuitenkaan kestänyt lähempää tarkastelua. Housut näyttivät tahraisilta.
Post-pääsiäisinnossa ostin domestosta ja ajattelin vaalentaa koko housut. Vahva kloori-vesisekoitus ämpäriin ja housut perään. Siellä saivat olla jokusen tunnin, välillä tökin niitä vanhalla samppoopullolla kuin paraskin pyykkimuija.
Tulos oli ihan hyvä. Housuista tuli tummanruskeat. Mutta miten kävi tussilla värjätyn osan? Pystyykö puhdistusaineiden kuningas permanent-tussiin?
Voin kertoa, rakkaat lukijani että ei pysty. Tussi on ja pysyy. Kostoksi taidan viskata rievun roskakoriin. Oppiipahan!
Kloorinhajussa aloitin toisenkin vaalennusprojektin.
Olin varustautunut värinpoistoaineella ja vaaleaakin vaaleammalla vaalennusaineella.
Värinpoisto päähän. Tulos oli juurikin niin järkyttävä kuin voi kuvitella, kuten jokainen värinpoiston tehnyt tietää. Konkarina en tästä kuitenkaan hätääntynyt, vaan sekoittelin vaalennusaineen ja sivelin hiuksiini.
Vaikutus ei ollut ihan toivottu. Sivut ja juuret olivat ihan sitä haluttua sävyä, mutta päälaella keinui oranssin värinen heltta. Hyvää pääsiäistä!
Tässä vaiheessa annoin auringon laskeutua värjäysprojektini ylle ja menin nukkumaan.
Aamulla sekoittelin loputkin värinpoistoaineesta. Tulos oli hiukkasen parempi, tuska uskomaton. Päänahka kirvellen ja surkeasti uikuttaen istuin odottelemaan vaikutusajan loppumista.
Käyttöohjeessa uhkaillaan että jos tunnet minkäänlaisia kiristäviä, puristavia, kirveleviä tai punoittavia oireita, keskeytä värjääminen oitis ja ota yhteyttä lääkäriin ennen seuraavaa värjäyskertaa. Tein niin kuin jokainen itseään ja kauneudenhoitoprojektiaan kunnioittava nainen tekisi ja viittasin ohjeelle kinttaalla.
Vesi silmistä valuen hieroin vaalennusaineen päähäni. Lisäsin vaikutusaikaa roimasti, niinhän ne kampaajallakin tekevät. Foliota ei valitettavasti taloudesta löydy, joten en voinut askarrella siitä hienoa hattua itselleni. Harkitsin elmukelmua, mutta luovuin ajatuksesta kun kuvittelin vetyperoksidin ja muovikelmun yhteisvaikutuksia.
Tulos ei siitä paljoa parantunut. Näytän Neumannin ja Olli Lindholmin ristisiitokselta.
Minkäköhän tässä ottaisi seuraavaksi projektiksi?
Monday, March 26, 2007
Verenkiertoa haittaa
Ai jumalaut että ottaa päästä! Niin huono päivä etten keksinyt otsikkoakaan. Vituttaa tämä kirjoittaminenkin niin ettei veri kierrä. Vituttaa värjätä hiuksia värillä joka on aivan kammottava. Vituttaa kun koira pyörii jaloissa. Vituttaa kun 5 card draw on niin helvetin paska peli Paffin saitilla. Internetin kaiken maailman vinkujatkin vituttaa. Jos olisin huonommalla itsehillinnällä varustettu niin provoilisin niin perkelesti kaiken maailman aaseille joilla on köysi liian pitkä ja katto liian matala. Kauppaan meneminen se vasta vituttaakin. Jehovatkin kävivät. Ei ole kesä ja sekös se vituttaa, paitsi enemmän vituttaa se, että kevät on jo pitkällä eikä opintoviikkosaldo suinkaan ole kasvanut toivottavalla tavalla. Loppujen lopuksi vituttaa niin makeasti että taidan haalia ja vaalia tätä huolella. Niin, vittu!
Ja takkivitutushan tästä vielä unohtui. Olen patsastellut ympäriinsä nahkapalttoossa joka pitää lämpimänä kovemmallakin pakkasella. Ja siitä saatanasta lähti nappi. Ihan helvetin kuumahan se on näillä keleillä. Siinä on myöskin hihassa reikä joka on paikattu kyseenalaisin konstein. Ulkoilutakin vetoketju sanoi sopimuksen irti. Viime talvena ostetun helvetin ruman takin vetoketju teki saman. Ruskipolaski-nahkatakin karvareunus muistuttaa auton alle jääneen jäniksen turkkia. Muovitakki on helvetillisen rumasti leikattu, näytän siinä siltä kuin porsisin vähintään kuukauden päästä. Yhdessä takissa on tahra joka ei lähde pois, ja niin pienet taskut ettei sinne tunge edes kotiavaimia. Tai jos tunkee niin takki näyttää epäilyttävästi makkarankuorelta. Vanhassa, sinänsä ihan mukavassa nahkatakissa on repaleinen vuori ja räystäsperse-leikkaus. Kaupoista löytyy untuvatakkeja ja ohuenohuita takkeja. Molemmilla hintaa 300 euroa, paitsi halvennuksessa vain ysiysi. Ihanasta trenssistä lähti nappi keskellä risteystä ja luulin sitä kolikoksi. En pysähtynyt poimimaan. Varanappeja ei ole. Surupukuun, tuhkaa päälle ja alasti ulos. Ai niin, onhan vielä villakangastakki. Näyttää helvetin tyylikkäältä koirankusetuskenkien kanssa. Korkkareissa ja käsilaukkua kantaen lenkille, jeh.
Ja takkivitutushan tästä vielä unohtui. Olen patsastellut ympäriinsä nahkapalttoossa joka pitää lämpimänä kovemmallakin pakkasella. Ja siitä saatanasta lähti nappi. Ihan helvetin kuumahan se on näillä keleillä. Siinä on myöskin hihassa reikä joka on paikattu kyseenalaisin konstein. Ulkoilutakin vetoketju sanoi sopimuksen irti. Viime talvena ostetun helvetin ruman takin vetoketju teki saman. Ruskipolaski-nahkatakin karvareunus muistuttaa auton alle jääneen jäniksen turkkia. Muovitakki on helvetillisen rumasti leikattu, näytän siinä siltä kuin porsisin vähintään kuukauden päästä. Yhdessä takissa on tahra joka ei lähde pois, ja niin pienet taskut ettei sinne tunge edes kotiavaimia. Tai jos tunkee niin takki näyttää epäilyttävästi makkarankuorelta. Vanhassa, sinänsä ihan mukavassa nahkatakissa on repaleinen vuori ja räystäsperse-leikkaus. Kaupoista löytyy untuvatakkeja ja ohuenohuita takkeja. Molemmilla hintaa 300 euroa, paitsi halvennuksessa vain ysiysi. Ihanasta trenssistä lähti nappi keskellä risteystä ja luulin sitä kolikoksi. En pysähtynyt poimimaan. Varanappeja ei ole. Surupukuun, tuhkaa päälle ja alasti ulos. Ai niin, onhan vielä villakangastakki. Näyttää helvetin tyylikkäältä koirankusetuskenkien kanssa. Korkkareissa ja käsilaukkua kantaen lenkille, jeh.
Friday, March 23, 2007
Maantiedettä
Olen suuri luokittelujen ystävä. Erityisesti tykkään luokitella ihmisiä maantieteellisin perustein. Tässä siis pikaopas suomalaisten maailmaan.
Hämäläiset
Hämäläinen on hidas ja synkkä. Karjalaisten hautajaiset ovat iloisemmat kuin hämäläisten häät. Ilonpidosta hämäläinen ei tajua mitään, hiljaista pitää olla eikä missään nimessä liian hienoa. Lapset ja vähämieliset riekkuu, ei aikuinen ja viksu. Hämäläinen vähättelee itseään ja tekemisiään, että ei tää ny oo ku tämmöstä vaan, toivottavasti kelpaa.
Turku
Turussa kysyminen aloitetaan aina pessimistisesti, pessimistihän ei pety. "Ei sunkkan sul ole-" kysymykseen on helppo vastata että ei ole, ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Pohojalaaset
Pohojalaanen ei turhia kursaile. Kaikki on ristuksen komiaa ja suurta. Kuulijan vastuulla on että kuinka komeaa ja suurta se sitten loppujen lopuksi onkaan. Pohjalaiselle ei liian hienoa olekaan.
Oululaiset
Oululainen eppäilee. Jos joku ittiään kehua retostaa, niin ei varmasti oo se asia niinku se sannoo. Ja jos menestyy, nii alas tullee ja nopiaa. Jos ei muuten tuu nii tönästää.
Peräpohjola
Oululaisen epäily potenssiin kymmenen. Ja vahingonilo! Jos kaadut, niin peräpohjolalainen on se joka nauraa.
Lappilaiset
Lappilainen ei missään nimessä ole sama kuin lappalainen. Eron ymmärtäminen voi olla elintärkeää. Lappilainen on ystävällinen ja reilu. Tosin saattaa tarjota hymyssä suin oluen, mutta jos unohdat kiittää niin tulee leukusta selkään. Mutta hymy ei hyydy.
Kainuu ja koillismaa
Kainuulainen se vasta synkkä onkin. Ei usko itseensä eikä naapuriin. Kainuulaisen tunnistat katukuvasta vihreästä luomiväristä ja nahkasohvan näköisestä nahkatakista.
Koillismaalaiselle on piinaava ajatus olla vaivaksi. Kylään tullessa sillä on melkein oma tuolikin mukana, mutta eväät ainakin. Ettei meistä mitään vaivaa, ei meitä varten tarvi laittaa!
Savolainen
Savolainen suattaa olla kiero. Vuan saattaa olla olemattakkii.
Karjalainen
Ilo pintaan vaikka syän märkänis! Puhuu ja puhuu, varsinkin hämäläinen on hukassa moisen kälätyksen edessä. Saattaa luvata liikoja.
Koillismaalainen ja karjalainen eivät voi kyläillä toistensa luona, koska kohteliasuussäännöt menevät pahasti ristiin. Koillismaalainen on hämillään karjalaisen herkkupöydän ääressä, eikä karjalainen ymmärrä tuoda omia eväitä.
Helsinkiläinen
Helsinkiläinen ei ikinä, missään olosuhteissa sano hesa. Stadista voi puhua vasta kolmannessa polvessa, aikaisintaan. Kehäkolmosen sisäpuolen erinomaisuudesta puhuvat ne jotka sanovat että hesa (= junantuomat). Aitohelsinkiläisen ei tarvitse kaupunkinsa erinomaisuutta korostaa, jos joku ei sitä tajua niin oma on häpeänsä. Stadilaista kuitenkin hieman hämmentää muu Suomi: koko tuo epämääräinen alue kulkee nimellä lande. Tämän hän sanoo häpeilemättä, eikä ymmärrä sen aiheuttamaa negatiivista reaktiota.
Hämäläiset
Hämäläinen on hidas ja synkkä. Karjalaisten hautajaiset ovat iloisemmat kuin hämäläisten häät. Ilonpidosta hämäläinen ei tajua mitään, hiljaista pitää olla eikä missään nimessä liian hienoa. Lapset ja vähämieliset riekkuu, ei aikuinen ja viksu. Hämäläinen vähättelee itseään ja tekemisiään, että ei tää ny oo ku tämmöstä vaan, toivottavasti kelpaa.
Turku
Turussa kysyminen aloitetaan aina pessimistisesti, pessimistihän ei pety. "Ei sunkkan sul ole-" kysymykseen on helppo vastata että ei ole, ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Pohojalaaset
Pohojalaanen ei turhia kursaile. Kaikki on ristuksen komiaa ja suurta. Kuulijan vastuulla on että kuinka komeaa ja suurta se sitten loppujen lopuksi onkaan. Pohjalaiselle ei liian hienoa olekaan.
Oululaiset
Oululainen eppäilee. Jos joku ittiään kehua retostaa, niin ei varmasti oo se asia niinku se sannoo. Ja jos menestyy, nii alas tullee ja nopiaa. Jos ei muuten tuu nii tönästää.
Peräpohjola
Oululaisen epäily potenssiin kymmenen. Ja vahingonilo! Jos kaadut, niin peräpohjolalainen on se joka nauraa.
Lappilaiset
Lappilainen ei missään nimessä ole sama kuin lappalainen. Eron ymmärtäminen voi olla elintärkeää. Lappilainen on ystävällinen ja reilu. Tosin saattaa tarjota hymyssä suin oluen, mutta jos unohdat kiittää niin tulee leukusta selkään. Mutta hymy ei hyydy.
Kainuu ja koillismaa
Kainuulainen se vasta synkkä onkin. Ei usko itseensä eikä naapuriin. Kainuulaisen tunnistat katukuvasta vihreästä luomiväristä ja nahkasohvan näköisestä nahkatakista.
Koillismaalaiselle on piinaava ajatus olla vaivaksi. Kylään tullessa sillä on melkein oma tuolikin mukana, mutta eväät ainakin. Ettei meistä mitään vaivaa, ei meitä varten tarvi laittaa!
Savolainen
Savolainen suattaa olla kiero. Vuan saattaa olla olemattakkii.
Karjalainen
Ilo pintaan vaikka syän märkänis! Puhuu ja puhuu, varsinkin hämäläinen on hukassa moisen kälätyksen edessä. Saattaa luvata liikoja.
Koillismaalainen ja karjalainen eivät voi kyläillä toistensa luona, koska kohteliasuussäännöt menevät pahasti ristiin. Koillismaalainen on hämillään karjalaisen herkkupöydän ääressä, eikä karjalainen ymmärrä tuoda omia eväitä.
Helsinkiläinen
Helsinkiläinen ei ikinä, missään olosuhteissa sano hesa. Stadista voi puhua vasta kolmannessa polvessa, aikaisintaan. Kehäkolmosen sisäpuolen erinomaisuudesta puhuvat ne jotka sanovat että hesa (= junantuomat). Aitohelsinkiläisen ei tarvitse kaupunkinsa erinomaisuutta korostaa, jos joku ei sitä tajua niin oma on häpeänsä. Stadilaista kuitenkin hieman hämmentää muu Suomi: koko tuo epämääräinen alue kulkee nimellä lande. Tämän hän sanoo häpeilemättä, eikä ymmärrä sen aiheuttamaa negatiivista reaktiota.
Thursday, March 22, 2007
Illaksi kotiin
Valokuvatorstain aiheena on kodikas.
En tiedä varmaksi onko tämä ollut ennen tulipaloa jonkun koti, mutta luulen kuitenkin niin. Alakerrassa on varmaankin ollut liiketila.
Osallistun tänään kahdella kuvalla kun sopivia sattui olemaan.
Kun palasin tämän meren rannalta, avautui metsän keskellä yhtäkkiä maisema joka olisi voinut olla suomalaisen suon laidalta. Tuli kotoisa olo.
En tiedä varmaksi onko tämä ollut ennen tulipaloa jonkun koti, mutta luulen kuitenkin niin. Alakerrassa on varmaankin ollut liiketila.
Osallistun tänään kahdella kuvalla kun sopivia sattui olemaan.
Kun palasin tämän meren rannalta, avautui metsän keskellä yhtäkkiä maisema joka olisi voinut olla suomalaisen suon laidalta. Tuli kotoisa olo.
Wednesday, March 21, 2007
Meemi
Tähän meemiin haastan ne ketä sattuu huvittamaan.
Eli: ota blogissasi ensimmäisenä julkaisemasi teksti. Laita se turkuraattoriin ja julkaise tulos.
Tapula rasa
oih mikä klishee.
Formulakausi o sitten lähteny käyntisse. Tiätty uuret sääntömuutokset tuntuisivat tuavan hiukka jännityst peliin, mut kui mun nysse tarttis sano saaraksemme formuloist vieläki jännittävämmän urheilun, voimme lisätä mukkan öljyn ja miinat. Jokaisel kuskil viis miinaa mukkan, joit voi sitten kylvää sopivas mutkas raral. Tai öljyä, öljy kui vaa o totanoi hyvä, niinkuin jokaine autopeliä pelannut tietää.
Joku ruursoni halusi viime kui mun nysse tarttis sano yänä majoittuu rappukäytävääni. Homma näytti mut kumminki toivottomalt jo alkuun, kohteena olevan asunnon sijainti ei sunkka horisontaalisesti oli selvä (keskimmäine ovi) mut vertikaaline sijainti hakuses. Niinpä mun(kin) ovikelloni ei mar pian soi. Mitään assja kaveril ei ollut, paitsi käheäl äänel sanottu vai kummottos "sori".
Menee hetki, ovikello soi uurestas. Eikä vieläkään mitään assja ol. Kysyn onko jotain ei sunkka hukas, simmottos sit vaa joku hätänä, voinko auttaa? Assja ei kuulemma kyl mar sit ol niin yksinkertaine, nimpal mukavast joten toivotan kulkijan kui vaa suarin sanankääntein käyttämään aikansa johonki ei sunkka kehittävämpään ku ovikelloitten soitteluun keskel yätä.
Portaista löytyy onneks hyvä nukkumapaikka. Kyl mar sit siinä täsä ny hän totanoi tursotti ku tulin yälliselt koirankusetusreissult. Keskustelimme hetken aiheest "rappukäytävä - tie ihmisten kotisse vai kätevä hotellin ei mar korvike?".
Formuloiden äärest heräsin kuala simmottos sit vaa suupielest valuen, niin ku asiaan kuuluu. Kello tiätty 06.47.
kömmin sänkyssen nukkumaan, ja mikä kuuluukaan?
*ring ring*
"Au" kuulus oven takaa. Avausliike kui vaa saattoi ol hiukka nopeahko, johtuen joko huanost tasapainost ei sunkka tai vai kummottos kasvavast raivost.
Kuka menee ovikelloa soitettuaan väijyssen oven kui mun nysse tarttis sano taakse niin et saa sen päähänsä? Totanoi we have a ei sunkka winner!
"sori. sori. sori" Mikä helkkari tätä tyyppiä vaivaa? Koska intoni paneutuu sosiolokiaan o ajankohrast tiätty johtuen hiukka heikko, soitan paikal ammattiapua.
Nuokun ei mar ikkunan ääres, simmottos sit vaa ajatuksenani ol ei sunkka nukkumat ennenkö oikeus o voittanut taas, silmä sem pare vaa silmäst ja rauha kui mun nysse tarttis sano o maas.
En kuitenkaan ollut tarpeeks sitkeä, mut ovikello täsä ny ei enää soinut.
Eli: ota blogissasi ensimmäisenä julkaisemasi teksti. Laita se turkuraattoriin ja julkaise tulos.
Tapula rasa
oih mikä klishee.
Formulakausi o sitten lähteny käyntisse. Tiätty uuret sääntömuutokset tuntuisivat tuavan hiukka jännityst peliin, mut kui mun nysse tarttis sano saaraksemme formuloist vieläki jännittävämmän urheilun, voimme lisätä mukkan öljyn ja miinat. Jokaisel kuskil viis miinaa mukkan, joit voi sitten kylvää sopivas mutkas raral. Tai öljyä, öljy kui vaa o totanoi hyvä, niinkuin jokaine autopeliä pelannut tietää.
Joku ruursoni halusi viime kui mun nysse tarttis sano yänä majoittuu rappukäytävääni. Homma näytti mut kumminki toivottomalt jo alkuun, kohteena olevan asunnon sijainti ei sunkka horisontaalisesti oli selvä (keskimmäine ovi) mut vertikaaline sijainti hakuses. Niinpä mun(kin) ovikelloni ei mar pian soi. Mitään assja kaveril ei ollut, paitsi käheäl äänel sanottu vai kummottos "sori".
Menee hetki, ovikello soi uurestas. Eikä vieläkään mitään assja ol. Kysyn onko jotain ei sunkka hukas, simmottos sit vaa joku hätänä, voinko auttaa? Assja ei kuulemma kyl mar sit ol niin yksinkertaine, nimpal mukavast joten toivotan kulkijan kui vaa suarin sanankääntein käyttämään aikansa johonki ei sunkka kehittävämpään ku ovikelloitten soitteluun keskel yätä.
Portaista löytyy onneks hyvä nukkumapaikka. Kyl mar sit siinä täsä ny hän totanoi tursotti ku tulin yälliselt koirankusetusreissult. Keskustelimme hetken aiheest "rappukäytävä - tie ihmisten kotisse vai kätevä hotellin ei mar korvike?".
Formuloiden äärest heräsin kuala simmottos sit vaa suupielest valuen, niin ku asiaan kuuluu. Kello tiätty 06.47.
kömmin sänkyssen nukkumaan, ja mikä kuuluukaan?
*ring ring*
"Au" kuulus oven takaa. Avausliike kui vaa saattoi ol hiukka nopeahko, johtuen joko huanost tasapainost ei sunkka tai vai kummottos kasvavast raivost.
Kuka menee ovikelloa soitettuaan väijyssen oven kui mun nysse tarttis sano taakse niin et saa sen päähänsä? Totanoi we have a ei sunkka winner!
"sori. sori. sori" Mikä helkkari tätä tyyppiä vaivaa? Koska intoni paneutuu sosiolokiaan o ajankohrast tiätty johtuen hiukka heikko, soitan paikal ammattiapua.
Nuokun ei mar ikkunan ääres, simmottos sit vaa ajatuksenani ol ei sunkka nukkumat ennenkö oikeus o voittanut taas, silmä sem pare vaa silmäst ja rauha kui mun nysse tarttis sano o maas.
En kuitenkaan ollut tarpeeks sitkeä, mut ovikello täsä ny ei enää soinut.
Saturday, March 17, 2007
Pelaa!
Koska tämä peli ei addiktoi oikeastaan ollenkaan, haluan jakaa linkin kanssanne: Impossible Quiz
Edit: Linkki korjattu.
Edit: Linkki korjattu.
Thursday, March 15, 2007
Pelkkää kuvitelmaa
Valokuvatorstaissa kysytään että mitä tekisit jos voisit muokata todellisuutta ajatuksen voimalla.
Jos voisin, niin takana olevasta ikkunasta avautuisi tämä näkymä:
Kelpaisi juoda aamukahvit ja ihmetellä maailman menoa.
Jos voisin, niin takana olevasta ikkunasta avautuisi tämä näkymä:
Kelpaisi juoda aamukahvit ja ihmetellä maailman menoa.
Wednesday, March 14, 2007
Mikä sitä vaivaa?
En katso tv-sarjaa 24 aktiivisesti, mutta joskus on minuutti tai kaksi sattunut kohdalle.
Ja en voi olla ihmettelemättä että mikä vaivaa näyttelijää nimeltä Chloe?
Aina, ihan aina sillä on naama niinkuin olisi sormet oven välissä.
Bauerin Jaska soittelee ja Chloe näpyttää tietokonetta. Ja vääntelee naamaa tuskan irveen.
Jos mulla ois rooli tommosessa isossa sarjassa, niin varmaan hymyilisinkin välillä! Vaikka ois kuinka väki lirissä.
Ja en voi olla ihmettelemättä että mikä vaivaa näyttelijää nimeltä Chloe?
Aina, ihan aina sillä on naama niinkuin olisi sormet oven välissä.
Bauerin Jaska soittelee ja Chloe näpyttää tietokonetta. Ja vääntelee naamaa tuskan irveen.
Jos mulla ois rooli tommosessa isossa sarjassa, niin varmaan hymyilisinkin välillä! Vaikka ois kuinka väki lirissä.
Thursday, March 08, 2007
Thursday, February 22, 2007
Läpi tuulen ja tuiskun
Valokuvatorstaissa aiheena vastakohdat.
Muotti on tietysti valun vastakohta. Eivätkä Marilyn ja betoni niin kovin lähellä ole toisiaan.
Muotti on tietysti valun vastakohta. Eivätkä Marilyn ja betoni niin kovin lähellä ole toisiaan.
Thursday, February 01, 2007
Tuesday, January 30, 2007
Että välttyisin
Kaikkea sitä on valmis tekemään että lykkäisi tenttiin lukemista.
Varasin ajan hammaslääkäriin. Hrrrh.
Kuulemma viimeinen kerta kun voin vanhaa bloggeria käyttää. Mutta ehkä kuitenkin raahaudun jatkamaan lukemista enkä suinkaan ala tutustua uuteen bloggeriin nyt.
Varasin ajan hammaslääkäriin. Hrrrh.
Kuulemma viimeinen kerta kun voin vanhaa bloggeria käyttää. Mutta ehkä kuitenkin raahaudun jatkamaan lukemista enkä suinkaan ala tutustua uuteen bloggeriin nyt.
Friday, January 19, 2007
Tarkennus edelliseen
Haluan täten tehdä tiettäväksi että ystäväni Allyn yhteydet saippuasarjaan Päivien Viemää ovat suuresti liioteltuja. Tiedossani ei ole että Ally olisi koskaan tätä sarjaa aktiivisesti tai edes passiivisesti seurannut. Joka muuta väittää, kohtaa minut pimeällä kujalla. Ugh.
Ally, Sally ja blondi
Olin Allylla kylässä. Sally Spectran kuolema tuli puheeksi. Olin epätietoinen että kuoliko Kauniiden ja Rohkeiden Sally vaiko ihan se näyttelijä. Ally valaisi että näyttelijä.
Televisiosta tuli joku alkuillan saippuasarja jota kaunareiksi luulin. Vilkuilin sitä sivusilmällä, jonkun sortin juhlat siinä olivat käynnissä.
"Ai onks noi Sally Spectran hautajaiset?" kysyin.
"Ei ku tää on Päivien Viemää" Ally opasti.
Myöhemmin illalla tajusin vaaleuteni. Tokihan näyttelijän kuolema olisi heti seuraavana päivänä jo ajan tasalla sarjassa, jota vielä esitetään huomattavasti hitaammalla tahdilla kuin sarjan kotimaassa.
Linkitetäänpä Blogilistani tilauksia; mitä luen ja miksi.
Helvettiä kuumempi
Viihdyttävää pohdintaa ja valitusta. Sopivan itseironinen.
Ravintola Viemäri
Tarkkoja huomioita ja hauskaa huumoria.
Sedis blog
Aikanani löysin Sediksen American Pie-tulkinnat ja olin häikäistynyt. Historiaa valmiiksi pureskeltuna! Just the way my lazy ass likes it.
Sun äitis
Mukavaa kerrontaa. Spöget ja Gorba ihastuttavat tempauksillaan, tulee sellainen olo että kunpa tämän perheen tuntisi ihan oikeasti.
Allyn tilitysnurkka
Päivittää usein, viihdyttävä lukea. Löysin kun tosielämässäkin tunnen.
Salakuunneltua
Hauskempi kuin irc-quotet.
Turisti
Ironia puree. Puhdas, peittelemätön vitutus saa minulta pisteet aina.
Lehti
Huomisen uutiset jo eilen!
Isosisko
Joskus turhankin kriittinen ja piilomerkityksiä etsivä. Herättää kuitenkin ajatuksia.
Tää on nyt tätä
Rehellistä kerrontaa arjesta.
(ne teki siitä) Rumaa rakkautta
Tähän olen koukussa, odotan seuraavaa päivitystä malttamattomana.
Hilloa kansalle
Valloitti Trivial Pursuit-sarjakuvalla. Pelaa Piirrä ja Arvaa-peliä Olli!
Vei pantavimman blogin sijan listallani heti. Tarkempi tutustuminen paljasti haaveeni turhaksi. Mutta silti!
Lisääkin on mutta nää riittäkööt toistaiseksi. Ehkä jonain päivänä laitan linkkilistankin tuonne sivuun.
Televisiosta tuli joku alkuillan saippuasarja jota kaunareiksi luulin. Vilkuilin sitä sivusilmällä, jonkun sortin juhlat siinä olivat käynnissä.
"Ai onks noi Sally Spectran hautajaiset?" kysyin.
"Ei ku tää on Päivien Viemää" Ally opasti.
Myöhemmin illalla tajusin vaaleuteni. Tokihan näyttelijän kuolema olisi heti seuraavana päivänä jo ajan tasalla sarjassa, jota vielä esitetään huomattavasti hitaammalla tahdilla kuin sarjan kotimaassa.
Linkitetäänpä Blogilistani tilauksia; mitä luen ja miksi.
Helvettiä kuumempi
Viihdyttävää pohdintaa ja valitusta. Sopivan itseironinen.
Ravintola Viemäri
Tarkkoja huomioita ja hauskaa huumoria.
Sedis blog
Aikanani löysin Sediksen American Pie-tulkinnat ja olin häikäistynyt. Historiaa valmiiksi pureskeltuna! Just the way my lazy ass likes it.
Sun äitis
Mukavaa kerrontaa. Spöget ja Gorba ihastuttavat tempauksillaan, tulee sellainen olo että kunpa tämän perheen tuntisi ihan oikeasti.
Allyn tilitysnurkka
Päivittää usein, viihdyttävä lukea. Löysin kun tosielämässäkin tunnen.
Salakuunneltua
Hauskempi kuin irc-quotet.
Turisti
Ironia puree. Puhdas, peittelemätön vitutus saa minulta pisteet aina.
Lehti
Huomisen uutiset jo eilen!
Isosisko
Joskus turhankin kriittinen ja piilomerkityksiä etsivä. Herättää kuitenkin ajatuksia.
Tää on nyt tätä
Rehellistä kerrontaa arjesta.
(ne teki siitä) Rumaa rakkautta
Tähän olen koukussa, odotan seuraavaa päivitystä malttamattomana.
Hilloa kansalle
Valloitti Trivial Pursuit-sarjakuvalla. Pelaa Piirrä ja Arvaa-peliä Olli!
Vei pantavimman blogin sijan listallani heti. Tarkempi tutustuminen paljasti haaveeni turhaksi. Mutta silti!
Lisääkin on mutta nää riittäkööt toistaiseksi. Ehkä jonain päivänä laitan linkkilistankin tuonne sivuun.
Saturday, January 13, 2007
Asenna, koneista ja säädä
Linux koukuttaa. Jos vielä vähän säätäisi, jos vielä tuota kokeilisi.
Tajusin säätäneeni liikaa kun aamulla torkkuherätystä painellessa olin sitä mieltä että torkku on vääränlainen. Että ei se saa olla OSS, täytyy hakea netistä uusi.
Soitin jopa Soneralle kun nettiyhteys ei toiminut kertalaakista. "Joo ei me kuule anneta käyttöjärjestelmätukee ollenkaan". No ette varmaan niin.
Kun ei ole arkisia "pakko olla paikalla"-juttuja, ei viikonloppu juuri normaalista viikonpäivästä eroa. Tylsää.
Tajusin säätäneeni liikaa kun aamulla torkkuherätystä painellessa olin sitä mieltä että torkku on vääränlainen. Että ei se saa olla OSS, täytyy hakea netistä uusi.
Soitin jopa Soneralle kun nettiyhteys ei toiminut kertalaakista. "Joo ei me kuule anneta käyttöjärjestelmätukee ollenkaan". No ette varmaan niin.
Kun ei ole arkisia "pakko olla paikalla"-juttuja, ei viikonloppu juuri normaalista viikonpäivästä eroa. Tylsää.
Wednesday, January 10, 2007
Miii-iinä! Osa 2
Ha! Vuodesta 2000 asti ainakin olen tätä suunnitellut ja nyt sen tein.
I proudly present:
Linux asennettu!
Pähkäilin pitkään Ubuntun, Fedoran ja Mandrivan välillä mutta päädyin kuitenkin Ubuntuun.
Kehuvat vakaaksi ja vinkkejä löytyy sivutolkulla.
Ostin siis tänään uuden tietokoneen. Vanhan päivitys oli kuolleena syntynyt idea. Seuraavaksi soitan Wenzel Hagelstamille ja pyydän arvion tuosta entisestä nuhapumpusta. Lie sillä sixpackin saa.
Ja nyt vasta huomasin etten edes yhtään asennuskaljaa juonut! Paha erhe!
I proudly present:
Linux asennettu!
Pähkäilin pitkään Ubuntun, Fedoran ja Mandrivan välillä mutta päädyin kuitenkin Ubuntuun.
Kehuvat vakaaksi ja vinkkejä löytyy sivutolkulla.
Ostin siis tänään uuden tietokoneen. Vanhan päivitys oli kuolleena syntynyt idea. Seuraavaksi soitan Wenzel Hagelstamille ja pyydän arvion tuosta entisestä nuhapumpusta. Lie sillä sixpackin saa.
Ja nyt vasta huomasin etten edes yhtään asennuskaljaa juonut! Paha erhe!
Subscribe to:
Posts (Atom)