Tuntematon sotilas kahlattu läpi näin kesän iloksi. Ei nyt ihan niin vaikuttava kuin Pohjantähden alla, mutta hyvä saaga kumminkin.
Ihan näin nomen est omen-hengessä:
Asioita jotka saavat minut vihaiseksi
Alennusmyyntien tarjonta. Siellä ei ollut mitään, ei yhtään mitään! Kamalia kuoseja, hirveitä värejä, teinihilipatihippaarytkyjä.
Oulun murteen käyttö mainoksissa. Vähällä oli ettei katkennut verisuoni päästä kun Stockmannilla mainostettiin "oululainen ihiminen"-paitaa. Järki karkaa noiden oulismien kanssa. Boikotti napsahtaa samantien jos jotain lafkaa mainostetaan ookkonää-aloituksella.
Sää. Hikoilin kaksi viikkoa päivät sisätiloissa, auringonpaistetta kaihoisasti tuijotellen. Nyt sitten sataa kahta vaille räntää ja tuulee.
Kesäpässit. Palvelualat ovat kansoittuneet kaiken maailman kesäesoilla. Saa olla uusi, saa olla tietämätön, mutta onko pakko vanua ympäriinsä kuin märkä rätti ja vastailla hiiitaaasti venytellen asioihin vastoin parempaa tietoa?
Autoradion toimimattomuus. Voi kuinka minä toimivasta autoradiosta iloitsinkaan. Sitten joku kusiuuno katkaisi antennin. No eipä hätiä mitiä, toimiihan se kasettisoitin sentään vielä. Johan tokeni sekin kun tarpeeksi kauan pyörittelin kasetteja siinä. Ostin adapterin jolla saan rakkaan muvoni kiinni kasettisoittimeen. Paskat se toiminut. Hillitön kohina ja vasta kun volyymit laittaa kaakkoon, voi erottaa pienen piipityksen sen infernaalisen kohinan alta.
Irwinin biisit. Näitä ei voi kuin vihata. Ryysyranta. Rentun ruusu. Poing poing. You name it, I hate it.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Irwin. Ainoo ihminen muutamien todellisten rikollisten lisäksi, jonka kohdalla oon todennut että "hyvä että siitä päästiin" sellaisessa kohdassa, jossa sitä ei pidä todeta. Maailmassa on aivan liikaa irvinin piisejä.
Hyi mulla oikein tulee mieleen sellainen rasvainen meininki niistä biiseistä. Kesä, pieni kaljakuppila (tai Shellin baari) ja Ryysyranta soi. Tai Rentun ruusu. Se aloituskin on heti sellainen että tekee mieli tehdä avaimilla avohaava.
Post a Comment