Taotaan taas

Aiemmin kehuin Sampo pankin ihanuutta.
Otin heihin jälleen yhteyden, aiheena tällä kertaa opintolaina.

"Kun mulla ois toi koronmaksu kesäkuussa, niin voisko sitä siirtää heinäkuulle?"
"Eii, ei sellainen onnistu. Jätä maksamatta vaan."
"No mitä ihmettä, siitähän menee ilmoitus lainantakaajalle ja tulee maksuja ja mitä kaikkea"
"Niin, niin tekee, mutta sillain se kuule kannattaa tehdä"
"No ehkä maksan sen sitten kesäkuussa, se suoraveloituskin lakkaa toimimasta muuten"
"Ei missään nimessä lakkaa"
"Kyllä, aiemmin oli tällainen tilanne ja seuraava korko ei tililtä lähtenyt"

(Toim. huom. laitoin rahat väärälle tilille, jolloin suoraveloitus ei luonnollisesti niitä älynnyt sieltä ottaa. Tuli karhulasku, maksoin, happy end.
Eipäs. Puolen vuoden päästä tulee ilmoitus että korkoja oltais vailla, suoraveloitetaan jadajada. Mutta eivätpä suoraveloittaneet! Edellisestä seikkailusta oli tullut viiden euron lisämaksu, muistutusmaksu siis tjsp. Ja suoraveloitus ei toimi jos on maksamattomia maksuja. No mistäs kristallipallosta ne maksamattomat maksut näkisi jos eivät sitä peri, karhua tai savumerkein ilmoita.)

Mutta takaisin puheluun:
"Niin, se oli kato sen vanhan järjestelmän aikaan, meillä on nyt tää uus järjestelmä"

(uusi järjestelmä, hmm? Ihanko totta? En tiennyt, koska olen asunut viimeiset kuukaudet luolassa, toisella planeetalla, toisessa valuuttajärjestelmässä, toisen pankin asiakkaana)

"No kuinkas tämä uusi järjestelmä tässä asiassa toimii?"
"En tiedä!"
"No kukas tietäis?"
"Ei kukaan!!"
"Mitäh, oletko tosissasi?"
"Olen, meillä on kato tää uusi järjestelmä!"

Tässä vaiheessa oli pakko kysyä, että luuletko jostain löytäväsi sellaisen pankkinne asiakkaan joka ei olisi tietoinen uudesta uljaasta järjestelmästänne.

"No, maksan nuo korot siis kesäkuussa, helpompaa niin, mutta kerrotko että paljonko se summa nyt on?"
"Eihän sitä voi tietää! Voin laskea suunnan!"

(mitä ottaisitte mukaanne autiolle saarelle? Minä ottaisin tämän pankkineidin. Endless hours of fun.)

Tällaista. Turha kai sanoakaan että kannustan kaikkia liittymään tähän kalevalalaiseen farssiin.

Sitä asiakaspalvelijaa, jonka kanssa asian hoitoa jatkoin, en kyllä ottaisi autiolle saarelle. Tiukkaa asiaa, nopeaa toimintaa ja järkevä lopputulos. Mistä sitä bloggaisi jos siellä tuollaisen kanssa olisi?

Eihän oo pakko jos ei taho?

En enää ikinä, ikinä, ikinä opiskele yhtään mitään.
En halua kehittää itseäni, oppia uutta ja kasvaa ihmisenä.

Koskaan en aio enää opetella muistisääntöjä, soveltaa oppimaani ja en mä edes keksi tähän enää mitään, mutta avainsana on ikinä.

Jos ei piru vie lyödä kohta sitä teosta painoon, sitä ainoaa jossa minun nimeni tulee koskaan tekijän kohdalla olemaan, niin laitan pystyyn Gutenbergin kirjapainon ja painan sen itse. Sitten vien sen kirjastoon ja nauran päälle.
En. Aio. Enää. Viilata. Sitä. Yhtään.

Enkä koskaan enää lue yhteenkään tenttiin.
Paitsi siihen viimeiseen joka on vielä jäljellä.
Siis yksi. Yksi ainoa.
Paska, etten paremmin sano.

Niin miksikö paska? Yksihän on vähän?
Siksi, että kun kuulin ettei se mennyt läpi, niin piti kaivaa kyllä aika monta maailman tuhoa ja vitsausta mieleen, ennenkö valkeni että ei tämä nyt maailmanloppu ole.
Enkä silti ole asiasta ihan varma.

Lainaus

Kerro missä viisaaksi tullaan
ei tällä tiellä ainakaan
kerro missä viisaaksi tullaan
tiedän sen missä en ainakaan

(Kolmas Nainen: Missä viisaaksi tullaan)

On niinkon harvinaisen tyhmä, tyhjä ja vajaa olo.

Ja jaksaaaaa!

(otsikko tulee lausuman aerobic-ohjaajan raivostuttavalla piiskaäänellä)
Eihän kukaan jaksa enää Blogilistasta, eihän?
Kerta kiellon päälle.

Itse en ole kirjautunut listalle kertaakaan sen jälkeen kun uusien käyttöehtojen hyväksymisilmoitus tuli hyväksyttäväksi ennenkö listaa pääsee selaamaan.
Luin ne kuitenkin ja yksi kohta pisti ällistyttämään, mainitsinkin siitä Paremmaks män-postauksen kommenttilaatikossa.
Eli, kohta 4.9:
Palveluntarjoajalla on oikeus poistaa Palvelusta aineisto...joka Palveluntarjoajan näkemyksen mukaan on... haitallista taikka vahingollista Palveluntarjoajalle...tai kolmannelle osapuolelle. Palveluntarjoajalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa aineiston poistamisesta Käyttäjille etu- eikä jälkikäteen.

Silloin arvelin että eihän sitä mikään voi pakottaa Sanomaa julkaisemaan sellaista mikä heitä haitannee. Kalvoi se kuitenkin, ei tämä nyt ihan...
Muistini hämäristä nousi käsite "hyvä journalistinen tapa".
Varmistin asiaa Kirsiltä, hän kun on viestinnän ammattilainen. Joka vahvistamaan että hyi Sanomaa, ei sovi mediatalolle tuollainen.

Itse pysyn päätöksessäni lähteä listalta hippulat vinkuen. Tehkää te omanne, mikä se sitten onkaan.

Murhe ja kurjuus!

Mikä siinä on kun ei saa mieleensä kon ongelmia vaan? Ei positiivisen ajatuksen häivää, stressaa vaikka mitä miettisi.
Sääkö mua sylettää vai mitä tästä syyttäis?

Grrr!

Tällä hetkellä raivostuttaa niin että korvissa kohisee. Auttaisikohan meditaatio, lootusasento vai verenpainelääke? Diapami? Laittomat päihteet?

Minuthan saa normaalistikin ihan hirvittävän iloiseksi kaiken maailman byrokraattisilla kiemuroilla. Säkenöivään riemuun minut saa sellaisella sääntöjen noudattamisella, johon ei ole mitään syytä. Pompottamisella ihan pompottamisen vuoksi.

Summa summarum, nyt on sitä aikaa kun pitää heittäytyä polvilleen ja huutaa että kaik on mänt, kaik!

Jos nyt olisi käsissä muutama vanha kunnon vitsaus, niin veisin niitä kahmalokaupalla parille imperatiiviselle konditionalistille ja akkamaiselle kostajalle.
Siellähän selittäisivät sääntöjään sammakoiden kurnutuksessa, heinäsirkkain sirityksessä ja raesateen keskellä.

Onpa muuten hyvä että Photo Fridayn säännöt sallivat myös vanhan kuvan käytön. Olisi ollut aikamoinen homma järjestää kuvanottohetki esim. tuohon viime perjantain haasteeseen.

Photo Friday

Photo Friday's challenge: Fire

Paremmaks män

Käyttöehdot paranivat. Hyvä kun möykkäsitte!
Eli nykyisellään niissä sanotaan:
Palveluntarjoajalla on kuitenkin oikeus käyttää ja linkittää blogilistan kautta kertyvää dataa, tilastoja, analyysejä ja trendejä Palvelussa ja sen markkinoinnissa sekä Palveluntarjoajan ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvien yritysten liiketoiminnassa. Palveluntarjoajan käyttö- tai julkaisuoikeus ei koske blogisisältöjä, muuten kuin linkitystarkoituksessa.

Metelin väärti

Mea ja Benrope nostivat esille tärkeän asian.
Sen ydin on tässä: (ote blogilistan uusista käyttöehdoista, jotka muuten hyväksyit silloin kun sisään kirjauduit muutoksen jälkeen)

Käyttäjän toimittaman materiaalin tekijänoikeus säilyy Käyttäjällä edellyttäen, että Käyttäjälle voi voimassaolevan lainsäädännön perusteella syntyä tekijänoikeus kyseiseen materiaaliin. Palveluntarjoajalla on kuitenkin oikeus käyttää (ml. linkittää) ja julkaista uudelleen korvauksetta, muunneltuna tai alkuperäisessä muodossaan, Käyttäjän Palvelussa tai sen kautta julkistamaa aineistoa Palvelussa ja sen markkinoinnissa sekä Palveluntarjoajan ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvien yritysten tiedonvälitys-, pr- tai muussa liiketoiminnassa.

Uskomatonta! En voi kyllin alleviivata kuinka uskomatonta. Myös Pörrö kertoi mielenkiintoista juttua siitä, miten arvon Sanoma suhtautui kehitysvaiheessa betatestaajien ilmoittamiin virheisiin ja niiden korjaukseen. [edit] Myös Tiina sanaili aiheesta.

Ja mikäli joku miettii että mitäs intressiä Sanomalla on ylipäätään blogeihin, tässä pari ajatusta:
Taannoin kummasteltiin toimittajien kirjoituksia siitä, miten blogit eivät lunastaneetkaan lupaustaan kansalaismediana. Moni ihmetteli silloin että mitä tässä on muka luvattu. No.
Lehti tekee rahaa mainoksilla. Tilausmaksuilla katetaan vain osa kuluista.

Käytetään esimerkkinä erästä leivontablogia joka ei ole blogilistalla (eli tieto siitä leviää pelkästään toisten blogien linkkilistojen kautta). Tällä blogilla on 100 000 kävijää vuodessa. Se on melkein kolmesataa kävijää päivässä. Ajatella jos K-market laittaisi tuolle sivulle mainoksen että nyt kahvipaketti 2,40 (tässä voi myös ajatella sitä että kahvi maksaa tällä hetkellä ainakin euron enemmän). Lähes kolmesataa perheenäitiä, jotka juurikin miettivät että mitäs tänään syötäisiin, näkisivät mainoksen.
Missäköhän K-market mainostaisi? Tuolla blogissa vai päivän lehdessä?
Eli siinä kansalaismedian vaarat. Mainosrahojen ohjautuminen muualle.

Lisäys: Jahah, kehitysblogiin ilmestyi selitys asiasta. Ei näin äkkiseltään vakuuta. Miten helkkarissa siihen voi jotain tekijänoikeuksia tarvita, että saa kertoa mistä blogeissa kirjoitetaan? Linkittämiseen on oikeus ihan joka jätkällä, siinähän kunnioitetaan tekijänoikeutta viimeisen päälle (lähde ilmoitetaan ja sehän riittää).

Oho!

Arvatkaa mitä löysin!
Syötteenlukijan ilman mitään kommervenkkejä ihan silmieni edestä!
Nimittäin Mozilla Firefoxin työkaluriviltä.
Näköjänsä sellaisilla sivuilla joilla on syöte, tuonne osoiteriville tulee viimeiseksi tuollainen hassu pieni kuvake. Kun sitä painaa, kysyy tulikettu että lisätäänkö "live bookmark". Klikkasin että lisätään, ja . Nyt yläreunan bookmark toolbarissa köllöttää jo monta suosikkiblogiani. Aiemmin siellä on ollut vain Latest BBC headlines, mitä en ole ollenkaan ajatellut syötteen tilaamiseksi.

Kun tuota ylärivin linkkiä sitten painaa, ponnahtaa esiin alasvetovalikko josta näkee viimeisimmät postausten otsikot.

Tämän "livebookmarkin" voi lisätä myös kirjanmerkkikansioon tai sinne tehtyyn alakansioon tai . kansioon joka ilmestyy tuonne kirjanmerkit-työkaluriville.

Loistavaa!

[edit]
tässä screenshotteja elokirjanmerkin lisäyksestä:
(olisin laitellut sellaiset hienot nuolet ja pelit vehkeet rensselit että tästä paina, mutta olen niin kädetön gimpin käyttäjä että ei onnistunut)
Eli tältä näyttää feed-pallukka osoiterivin lopussa:


Napin painamisen jälkeen firefox kysyy että tallennetaanko ja minne:


Tästä voit myös luoda uusia kansioita kirjanmerkkeihin tai kirjanmerkkien työkaluriville:
(hmm, tämä saattaa näyttää windows-käyttäjällä hieman erilaiselta?)



Ja näin blogi ilmestyy työkaluriville. Klikkaamalla blogin nimeä näet viimeisimpien postausten otsikot.

Aamun avaus

Jos tänään ei olisi perjantai, tämä olisi ehdottomasti viikon huonoin aamu.
-valvoin liian myöhään, olo on kuin laskuhumalassa
-tupakat loppuivat (aijai miten tekeekin mieli toista tupakkaa kun tietää ettei niitä ole kotona yhtään)
-jääkaappi taisi hajota. Pitkään se kenkkuilikin. Toivon että siihen puhaltuisi jotenkin jääkaappisuuden henki takaisin, koska vuokranantajaan yhteyden ottaminen on vaikeustasoltaan verrattavissa telepaattisen tason yhteyksiin.
-päätä särkee
-en osaa enää sanajärjestystä

Mutta eniten ottaa päästä uusi blogilista ja google reader.

Blogilista ärsyttää; inhoan sitä kun blogin tekstistä näkyy osa siellä listassa, koska se pirun teksti ei pidä paikkaansa. Ennen niin helposti silmäiltävä lista on nyt sekava ja ärsyttävän epäluotettava. Uusia ominaisuuksia, jee, mutta olisi pidetty mielessä ne pari perusasiaa;
-if it ain't broken, don't fix it
-yksinkertainen on kaunista
Loin blogilistalla blogilleni uuden avainsanan: enpidäuudestablogilistasta. Jos jaatte tunteeni, klikatkaa samoin. Arvelin että olisi mielenkiintoista nähdä että onko "muutosvastarinnan" joukko suuri vai pelkästään äänekäs (blogilistan takana jylläävä koneisto tuntuu vetoavan äänekkyyteen).

Blogilistan kenkkuilun takia tutustuin google readeriin. Ei saamari jää jälkeen sekavuudessa sekään. Olen aina ylpeillyt sujuvalla tekniikan osaamisella, mutta nyt olen kuin kuusikymppinen digiboksin asentaja.

Enkä muuten halua nähdä varsinaisia blogitekstejä siinä readerissa. Pidän visuaalista ilmettä lähes yhtä tärkeänä kuin tekstin sujuvuutta. Tahdon nähdä kuvia, lukea tekstiä niillä muotoiluilla mitä bloggaaja on siihen halunnut laittaa. Joskus herkuttelen; haen ensin kahvikupin ja sitten istahdan lukemaan odottamaani päivitystä. Blancosta tekstistä ei välity tunnelma.
Olen pitänyt itseäni nälkäisenä ja kärsimättömänä tiedon valtatiellä (nimim. lyhyetkin alkutekstit ovat kärsivällisyydelleni liikaa!), mutta ei puhettakaan että haluaisin imaista eri blogisuosikeistani vain ensimmäiset lauseet.
Esimerkiksi uutistekstien selaamiseen tuollainen lauseenpoiminta on ihan omiaan. Niissä tyyli on kaavamainen, oikein tehty silmäilyä varten. Blogeissa sen sijaan -luojan kiitos- ei.

Työn orjat

Vilkaiskaapa Akkapahan panostusta tämän viikon pakinaperjantaihin:
Rakastan työtäin

Parhautta!

Sätkiä ja kiljua

Olen opiskeluissa pitänyt sellaista laskuoppia, että muutaman opintopisteen takia ei kannata hirveästi sätkiä.

Vaan männyt viikko on hikoiltu 3 opintopisteen takia niin pirusti. (3 opintopistettä on vanhassa rahassa kaksi opintoviikkoa).
Marlboroa on mennyt kohisten, päivät venyneet, aivot olleet nyrjähtämisen partaalla sen sata kertaa.

Eikä mulla tule mieleen muuta kuin että kolme pistettä kilahtaa tästäkin riemusta, sikäli mikäli oppi ei kaada ojaan ja hylsy tule tentistä.
KOLME!!

Sääenne lupaa että huomenna tulee vettä kuin saavista. Pitäisi sätkiä toiseen tenttiin. Siitä sentään lahjoitetaan 4,5 op. Niistäkin itse asiassa kolme on jo plakkarissa, puolitoista on jaossa huomenna. Ja kaatosateessa pyöräily ylittää pahasti sen vaivannäön mitä olisin valmis puolentoista pisteen eteen tekemään. Vaan ny on pakko.

Taas muille eikä mulle yhtään!

Iltaroskalehdet uutisoivat maataloustukiaisista.
"Eu-rahastajat!"

Niin, niiden maataloustukien tarkoitushan ei ole suinkaan varmistaa sitä, että täällä tuotettua ruokaa pystyisi ostamaan kohtuulliseen hintaan vaan tarkoitus on lihottaa maanviljelijän pankkitiliä.

Niinkö se menikin että Nalle ja kumppanit hujauttavat viljat takaisin peltoon ja syövät itsekseen tuhansia kiloja vihanneksia? Ja ostavat maataloustuella uuden bemarin.

Ainakin siinä pienessä maaseutukunnassa missä minä olen asunut, maataloustuet olivat suuri kateuden aihe. Kateita olivat ne joiden tekemiset maan kanssa rajoittuivat kukkapenkin möyrimiseen.
Olin tätä mieltä silloin ja olen tätä mieltä edelleen: menkää ja ostakaa sitä peltoa. Ja odotelkaa että milloin rahat tipahtavat pankkitilille.

Dagen efter

2.5.2008
klo 04.00
Herään kammottavaan oloon. Pelkään kuolemaa ja sängyn alla olevia mörköjä. Mörköjä on myös suihkuverhon takana ja saunan lauteiden alla, joten en voi jäädä kylpyhuoneen lattialle nukkumaan vaikka mieli tekisi.

klo 9.00
Herätyskello soi. Veikkaan että oma kuolema olisi ihan hyväksyttävä syy lipsua päivän velvollisuuksista. Aamutoimet kestävät n. kaksi tuntia.

Klo 15.00
Viikatemiestä ei näy vieläkään. Ehkä se ei osaa tänne, vaan etsii minua kotoa? Olisiko kenelläkään sen puhelinnumeroa? Tai entä jos lähden kotiin nyt heti, vieläkö ehtii?

Voi töitä; raskaita ovat tehdä ja vielä raskaampia juhlia. Mutta onneksi oli sentään hyvä keli.

Varsin vaan

Vaihdoin nimen.
Vaan nyt on osoite väärin. Hö!